Sunny Beach, Bulgaria 2015
Niin vain on reipas viikko siitäkin vierähtänyt, kun kotiin palattiin!
Keväällä kerroin, että tänä kesänä lähdemme Kroatiaan. Valitettavasti jouduimme perumaan sen papan huonon kunnon ja lopulta sitten kuoleman vuoksi :/ Jossain vaiheessa aloin kuitenkin äitille sanomaan, että pakko on jonnekin päästä ja koska olimme melko myöhään asialla ei tarjonta ollut enää kovinkaan kummoinen. Päätimme kuitenkin lähteä Sunny Beachille Bulgariaan ja hotelli Albaan, jossa olimme olleet jo jokunen vuosi sitten.
15.8. lauantaina puolilta päivin Veepee vei meidät rautatieasemalle, josta otimme junan kohti Tikkurilaa. Neljän jälkeen olimme perillä Tikkurilassa ja siitä kurvasimme taksilla Cumulus Airportiin. Ilta meni leppoisasti, kävimme tädin ja hänen perheensä kanssa syömässä hotellin Huviretki ravintolassa, jossa oli ihan makoisat ruoat. Ei valittamista. Paljon riitti juttua kerrottavaksi ja mukavaa oli.
Seuraavana aamuna aamupalan kautta pakkaamaan tavarat ja hotellilta lentokenttäbussilla kentälle. Kentällä jouduimme odottamaan useita tunteja, koska lentomme lähti vasta 17.45 ja emme viitsineet hotellillekaan jäädä aikaamme kuluttamaan. Sadan tupakan ja miljoonan huokauksen jälkeen lopulta pääsimme lähtöselvitykseen ja koneeseen. Taas kerran lähtöselvityksen aikana mietin mikä meitä suomalaisia vaivaa?! Miksi ihmiset jonottavat niin innoissaan? Mulle nyt ainakin on ihan sama pääsenkö ekana jonoon vai vipana, kunhan vain pääsen. Ja jos sillä istumapaikalla on niin kamalasti merkitystä, niin senhän voi aina varata ennakkoon. Thomas Cookilla kalleimmillaan 25 euroa suunta ja se ei voi kenenkään kukkarossa tuntua liikaa, kun kuitenkin puhutaan lomamatkasta. Säästää sitten vaikka kohteessa muutamasta viinapaukusta jos on viimeiset pennoset laitettu matkaan.
Tälläkin kertaa lento meni nopeasti ja leppoisasti. Paitsi että kuolasin ympärillä olevien ruoka-annoksia. Ensimmäistä kertaa lennolla en ottanut ruokaa ja näin siinä sitten kävi. Maha kurnuttaen haistelin ja kuolasin muussia ja jauhelihapihviä!
Perillä meitä odotti lämmin, tosi lämmin sää. Noin 30 astetta ja kello lähenteli yhdeksää illalla. Tässä vaiheessa lämmöstä oli innoissaan, ei ehkä enää niin innoissaan, kun pääsimme hotellille ja huoneeseemme ja totesimme, että meidän ilmastoinnissa on vikaa ja huoneessa on järkyttävän kuuma! Ensimmäisen yön sitkuttelimme vain valittamatta (paitsi toisillemme) märkien pyyhkeiden alla.
Maanantai aamuna aamupalan jälkeen, minkä totesimme tälläkin kerralla olevan aika huono, lähdimme minijunalla kauemmaksi siistimmälle rannalle. Sieltä saimme eturivin paikat ja voi sitä onnen ja ilon määrää kun koko päivän sai lotrata vedessä ja välillä ottaa aurinkoa. Pikkuisen fiilistä pilasi meduusa, joka olisi halunnut tehdä lähempää tuttavuutta kanssani.
Myöhään iltapäivästä päätimme, että aurinko tältä päivältä saisi riittää ja olimme jo hiukan nälkäisiäkin. Palasimme minijunalla hotellille ja äkkiä suihkuun, jotta pääsisi eroon merilevästä jota olin muuten tuonut mukanani aivan järjettömät määrät! Ihme, etten saanut viemäriä tukkoon levämäärällä.
Illalla kävimme illallisella, joka sekään ei ollut hurraamisen arvoinen ja kirosin venäläiset! Venäläiset (ainakin nämä, jotka täällä olivat) etuilivat, veivät kaiken jälkiruoan ja olivat muutenkin supertöykeitä! Illallisen jälkeen sain tarpeekseni huoneen kuumuudesta ja soitin Tjäreborgille, josta sain superhyvää palvelua. Kiitos Tjäreborgin oppaat! Hotellin palvelu samassa asiassa ei ollut niinkään hyvä, huoneeseemme tuli teknikko katsomaan vikaa, hänen mielestään mitään vikaa ei ollut! Respassa taas englantia ymmärtämätön naikkonen väitti meidän pitävän terassin ovea auki ja siksi ilmastointi ei toimi. Hei daa, ei me nyt sentään idiootteja olla :D Onneksi lopulta Tjäreborgin oppaat tulivat käymään huoneessamme tuoden meille tuulettimia ja todeten, että on aivan liian kuuma. Saimmepa lopulta vieraaksi hotellin johtajankin, joka oli meidän ja oppaiden kanssa samaa mieltä ja tilasi seuraavaksi päiväksi jonkun spesialistin katsomaan ilmastointia. Musta kyllä alkoi pikkuhiljaa tuntumaan, että mitään spesialistia ei tule, vaan se sama teknikko ukkonen, jonka mielestä mitään vikaa ei ole. Ja ukkosesta puheen ollen! Seuraavana yönä saimme kokea mielettömän hienon shown! Yhden aikaan yöllä alkoi toooosi kova ukkonen (ainakin suomen mittakaavalla), joka paukuttikin sitten kauan ja sai kadut tulvimaan ja jopa hotellihuoneemme, parvekkeelta valui vesi huoneeseemme :/ Olin niin innoissani, että hyvä kun housuissa pysyin. Äiti ei tainnut olla yhtä innoissaan :D
Seuraavana aamuna jätimme aamupalan suosiolla väliin ja suuntasimme Kukkaiskadulle ja Mamacitakseen. Mamacitas ei pettänyt tälläkään kertaa ja saimme erinomaiset meksikolaiset ruoat. Kukkaiskadulla oli muuten todella oksettava haju, koska edellisenä yönä oli tulvinut niin joka paikka haisi viemäriltä. Päivä meni siinä hilluessa ja alkuillasta suuntasimme hotelliin illalliselle, jonka jälkeen lähti sokka irti! Tutustuimme suomalaisiin ja viina alkoi virtaamaan, vähän liiaksikin! Koska mitään julkaisukelpoista ei ole tästä illasta, eikä seuraavasta aamusta, hyppään heti suosiolla seuraavaan päivään :D Tai oikeastaan iltaan, koska pääsimme äitin kanssa kuuden jälkeen illalla vasta sängystä ylös kauheat tärinät päällä! Illallisella ei oikein meinannut mikään maistua. Kaupasta haimme vettä ja limsaa huoneeseen ja painuimme takaisin sänkyyn. Tuona päivänä vannoimme "ei enää koskaan" mantran useampaan otteeseen! (Vaan kuinkas kävikään!)
Torstai aamu alkoi pilvisenä ja tuulisena. Pihalla ei ollut kuin 20 astetta lämmintä. Eli ei taaskaan päästy rannalle! Rannan sijaan päätimme lähteä hieman kiertelemään ja päädyimme lopulta minijunalla lähtemään hieman kauemmaksi katselemaan maisemia.
Ja koska maisemia ei ollut juurikaan katseltavana menimme ottamaan vähän mojitoja. Ei ollut muuten hinnalla pilattu, 1,50 euroa yksi mojito. Jännä, kun äitille ei maistunut ollenkaan. Aika ei ollut vielä kullannut muistoja. No siinähän sekin päivä meni hilluessa ja kirotessa ankeaa säätä.
Perjantai meni aika samalla kaavalla, pilvisenä, tuulisena ja sateisena. Eli ei taaskaan rannalle. Vitsailin jo kotosuomessa, että varmasti meillä käy nyt huono tuuri ja sataa koko viikon, kun Suomessakin oli jo sellainen kesä ja kappas, kuinkas kävikään! Tässä vaiheessa aika alkoi käydä todella pitkäksi. Tuolla kun ei hirveästi ole mitään nähtävää, ainoa aktiviteetti on vain rannalla oleskelu.
Lauantaina ei sää ollut yhtään parempi, joten oli sitten tylsyyttään vedettävä viimeisen päivän kunniaksi päiväkännit. Päiväkännejä ennen käytiin ostelemassa hieman tuliaisia ja muuta pientä. Käytiin muiden suomalaisten kanssa pelaamassa pingistä ja katsomassa formuloiden aika-ajoja ravintolassa ja hengailtiin. No loppuillasta ei ole taaskaan mitään kerrottavaa mitä täällä julkisesti viitsisin kertoa :D Yöllä vielä käytiin mamman kanssa syömässä mäkkärissä vähän roskaruokaa ja sitten nukkumaan! Olin oikeastaan jo tosi innoissani, että pääsemme vihdoin kotiin!
Sunnuntaina, viimeisenä päivänämme, aloitimme aamun aamupalalla. Pakkasimme tavarat ja minä morkkistelin :D Kävimme tuhlailemassa viimeiset rahamme ja sitten alkoi pitkä odotus. Emme ottaneet huonetta pidempään käyttöön, joten saimme odottaa kello kahdestatoista yli seitsemään ennen kuin paluumatkamme alkaisi bussilla kentälle. Tuona iltapäivänä kyllä sai hekottaa ihan kunnolla, suunniteltiin aikaisemmin tutustumiemme tyyppien kanssa vaikka mitä. Esimerkkinä sanottakoon vaikka hotellin johtajan auton ryöstö :D
Onneksi se kellokin viimein tuli niin paljon, että bussi tuli hakemaan. Ja luojan kiitos, lopulta pääsimme kotimatkalle! Meillä oli vielä pitkä matka edessä, olin maanantai aamuna hieman ennen seitsemää kotona. Ja siellä iloisina rakkaat olivat odottamassa <3
Keväällä kerroin, että tänä kesänä lähdemme Kroatiaan. Valitettavasti jouduimme perumaan sen papan huonon kunnon ja lopulta sitten kuoleman vuoksi :/ Jossain vaiheessa aloin kuitenkin äitille sanomaan, että pakko on jonnekin päästä ja koska olimme melko myöhään asialla ei tarjonta ollut enää kovinkaan kummoinen. Päätimme kuitenkin lähteä Sunny Beachille Bulgariaan ja hotelli Albaan, jossa olimme olleet jo jokunen vuosi sitten.
15.8. lauantaina puolilta päivin Veepee vei meidät rautatieasemalle, josta otimme junan kohti Tikkurilaa. Neljän jälkeen olimme perillä Tikkurilassa ja siitä kurvasimme taksilla Cumulus Airportiin. Ilta meni leppoisasti, kävimme tädin ja hänen perheensä kanssa syömässä hotellin Huviretki ravintolassa, jossa oli ihan makoisat ruoat. Ei valittamista. Paljon riitti juttua kerrottavaksi ja mukavaa oli.
Seuraavana aamuna aamupalan kautta pakkaamaan tavarat ja hotellilta lentokenttäbussilla kentälle. Kentällä jouduimme odottamaan useita tunteja, koska lentomme lähti vasta 17.45 ja emme viitsineet hotellillekaan jäädä aikaamme kuluttamaan. Sadan tupakan ja miljoonan huokauksen jälkeen lopulta pääsimme lähtöselvitykseen ja koneeseen. Taas kerran lähtöselvityksen aikana mietin mikä meitä suomalaisia vaivaa?! Miksi ihmiset jonottavat niin innoissaan? Mulle nyt ainakin on ihan sama pääsenkö ekana jonoon vai vipana, kunhan vain pääsen. Ja jos sillä istumapaikalla on niin kamalasti merkitystä, niin senhän voi aina varata ennakkoon. Thomas Cookilla kalleimmillaan 25 euroa suunta ja se ei voi kenenkään kukkarossa tuntua liikaa, kun kuitenkin puhutaan lomamatkasta. Säästää sitten vaikka kohteessa muutamasta viinapaukusta jos on viimeiset pennoset laitettu matkaan.
Tälläkin kertaa lento meni nopeasti ja leppoisasti. Paitsi että kuolasin ympärillä olevien ruoka-annoksia. Ensimmäistä kertaa lennolla en ottanut ruokaa ja näin siinä sitten kävi. Maha kurnuttaen haistelin ja kuolasin muussia ja jauhelihapihviä!
Perillä meitä odotti lämmin, tosi lämmin sää. Noin 30 astetta ja kello lähenteli yhdeksää illalla. Tässä vaiheessa lämmöstä oli innoissaan, ei ehkä enää niin innoissaan, kun pääsimme hotellille ja huoneeseemme ja totesimme, että meidän ilmastoinnissa on vikaa ja huoneessa on järkyttävän kuuma! Ensimmäisen yön sitkuttelimme vain valittamatta (paitsi toisillemme) märkien pyyhkeiden alla.
Maanantai aamuna aamupalan jälkeen, minkä totesimme tälläkin kerralla olevan aika huono, lähdimme minijunalla kauemmaksi siistimmälle rannalle. Sieltä saimme eturivin paikat ja voi sitä onnen ja ilon määrää kun koko päivän sai lotrata vedessä ja välillä ottaa aurinkoa. Pikkuisen fiilistä pilasi meduusa, joka olisi halunnut tehdä lähempää tuttavuutta kanssani.
Illalla kävimme illallisella, joka sekään ei ollut hurraamisen arvoinen ja kirosin venäläiset! Venäläiset (ainakin nämä, jotka täällä olivat) etuilivat, veivät kaiken jälkiruoan ja olivat muutenkin supertöykeitä! Illallisen jälkeen sain tarpeekseni huoneen kuumuudesta ja soitin Tjäreborgille, josta sain superhyvää palvelua. Kiitos Tjäreborgin oppaat! Hotellin palvelu samassa asiassa ei ollut niinkään hyvä, huoneeseemme tuli teknikko katsomaan vikaa, hänen mielestään mitään vikaa ei ollut! Respassa taas englantia ymmärtämätön naikkonen väitti meidän pitävän terassin ovea auki ja siksi ilmastointi ei toimi. Hei daa, ei me nyt sentään idiootteja olla :D Onneksi lopulta Tjäreborgin oppaat tulivat käymään huoneessamme tuoden meille tuulettimia ja todeten, että on aivan liian kuuma. Saimmepa lopulta vieraaksi hotellin johtajankin, joka oli meidän ja oppaiden kanssa samaa mieltä ja tilasi seuraavaksi päiväksi jonkun spesialistin katsomaan ilmastointia. Musta kyllä alkoi pikkuhiljaa tuntumaan, että mitään spesialistia ei tule, vaan se sama teknikko ukkonen, jonka mielestä mitään vikaa ei ole. Ja ukkosesta puheen ollen! Seuraavana yönä saimme kokea mielettömän hienon shown! Yhden aikaan yöllä alkoi toooosi kova ukkonen (ainakin suomen mittakaavalla), joka paukuttikin sitten kauan ja sai kadut tulvimaan ja jopa hotellihuoneemme, parvekkeelta valui vesi huoneeseemme :/ Olin niin innoissani, että hyvä kun housuissa pysyin. Äiti ei tainnut olla yhtä innoissaan :D
Torstai aamu alkoi pilvisenä ja tuulisena. Pihalla ei ollut kuin 20 astetta lämmintä. Eli ei taaskaan päästy rannalle! Rannan sijaan päätimme lähteä hieman kiertelemään ja päädyimme lopulta minijunalla lähtemään hieman kauemmaksi katselemaan maisemia.
Perjantai meni aika samalla kaavalla, pilvisenä, tuulisena ja sateisena. Eli ei taaskaan rannalle. Vitsailin jo kotosuomessa, että varmasti meillä käy nyt huono tuuri ja sataa koko viikon, kun Suomessakin oli jo sellainen kesä ja kappas, kuinkas kävikään! Tässä vaiheessa aika alkoi käydä todella pitkäksi. Tuolla kun ei hirveästi ole mitään nähtävää, ainoa aktiviteetti on vain rannalla oleskelu.
Lauantaina ei sää ollut yhtään parempi, joten oli sitten tylsyyttään vedettävä viimeisen päivän kunniaksi päiväkännit. Päiväkännejä ennen käytiin ostelemassa hieman tuliaisia ja muuta pientä. Käytiin muiden suomalaisten kanssa pelaamassa pingistä ja katsomassa formuloiden aika-ajoja ravintolassa ja hengailtiin. No loppuillasta ei ole taaskaan mitään kerrottavaa mitä täällä julkisesti viitsisin kertoa :D Yöllä vielä käytiin mamman kanssa syömässä mäkkärissä vähän roskaruokaa ja sitten nukkumaan! Olin oikeastaan jo tosi innoissani, että pääsemme vihdoin kotiin!
Sunnuntaina, viimeisenä päivänämme, aloitimme aamun aamupalalla. Pakkasimme tavarat ja minä morkkistelin :D Kävimme tuhlailemassa viimeiset rahamme ja sitten alkoi pitkä odotus. Emme ottaneet huonetta pidempään käyttöön, joten saimme odottaa kello kahdestatoista yli seitsemään ennen kuin paluumatkamme alkaisi bussilla kentälle. Tuona iltapäivänä kyllä sai hekottaa ihan kunnolla, suunniteltiin aikaisemmin tutustumiemme tyyppien kanssa vaikka mitä. Esimerkkinä sanottakoon vaikka hotellin johtajan auton ryöstö :D
Onneksi se kellokin viimein tuli niin paljon, että bussi tuli hakemaan. Ja luojan kiitos, lopulta pääsimme kotimatkalle! Meillä oli vielä pitkä matka edessä, olin maanantai aamuna hieman ennen seitsemää kotona. Ja siellä iloisina rakkaat olivat odottamassa <3
Kommentit
Lähetä kommentti