Montenegro ja Albania 17.-24.7.2018

Joka ikinen talvi mulla alkaa pohdinta ja hirveä stressi, että minne kesällä. Stressi tulee siitä, että en osaa päättää minne ja vaihdankin noin tuhat kertaa mielipiteeni. Asiaa ei yhtään auta sekään, että Veepeelle kaikki on aina okei ja hän on valmis lähtemään minne tahansa.

Lopulta huhtikuussa sain päätettyä minne suuntaamme ja kohteeksi valikoitui Montenegro, koska kohde oli uusi ja kuulosti mielenkiintoiselta sekä kuvat Montenegrosta näyttivät kauniilta maisemiltaan. Montenegroon suuntautuvia matkoja ei hirveästi ollut tarjolla, ei valmismatkoina eikä omatoimimatkoinakaan, mutta TUI:lta löytyi valikoimistaan Montenegro. TUI:n Montenegron valikoimista valitsimme Budvan, ja sieltä hotelli Mogrenin. 

Päivä ennen matkalle lähtöä sitä sitten hypättiin Helsinkiin lähtevään junaan. Junassa lämpö oli aika trooppinen, meidän vaunussa ei nimittäin toiminut ilmastointi ja aamusta ennen yhdeksää oli jo pihalla 27 astetta lämmintä. Juna oli myös Tampereelle asti loppuunmyyty, joten emme voineet myöskään vaihtaa paikkoja ennen Tamperetta.
Päivän vietimme Helsingissä käyden syömässä ja vähän shoppailemassa ja iltapäivästä menimme tädilleni sekä serkuilleni yökylään. Vietimme mukavan, nauruntäyteisen ja leppoisan illan heidän kanssaan. On hyvä aina yhdistää ulkomaanmatkaan sukulaisten näkeminen ♥

Aamulla neljän aikaan taksi oli meitä odottelemassa ja lähdimme kentälle. Lento Montenegron Tivatiin kesti muutaman tunnin ja tuon ajan nukuinkin tehokkaasti. Perillä meitä odotti pieni kenttä, josta nopeasti pääsikin hyppäämään laukkuineen matkatoimiston bussiin. Bussimatka oli mukavan lyhyt hotellille ja matkalla oli todella huikeita maisemia.

Näkymät bussista kohti Budvaa

Joka päivästä en viitsi alkaa kirjoittelemaan erikseen, koska meidän päivät kuluivat hyvin saman kaavan mukaan. Herätyksen jälkeen aamupalalle, josta suoraan rannalle ja löhöilyn jälkeen shoppailua ja illalliselle.
Toki yksi päivä oli poikkeus, olimme varanneet matkan Albaniaan, jonne lähdimme aikaisin aamusta. Matka bussilla Budvasta Albaniaan kesti muutaman tunnin pysähdyksineen.
Matka Budvasta Albanian yhteen vanhimpaan kaupunkiin, Shkodëriin, kulki läpi vuoristokylien ja välillä aivan hirvitti ne ylikapeat tiet!

Albanian Shkodër

Ensimmäinen kohteemme Albaniassa oli todella vanha linnoitus. Linnoitukselle ei päässyt bussilla, koska tie sinne oli kapea, mutkainen ja todella jyrkkä, joten meidät vietiin rämillä Transiteilla ylös. Taas sydän pari kertaa jätti lyöntejä välistä, kun pelotti, että kohta jää vaihdekeppi siitä romusta kuskin käteen tai muuta vastaavaa ja sitten suistutaankin vauhdilla alas :D

Linnoitukselta jatkoimme matkaa kaupunkiin, jossa meillä oli aikaa muutamia tunteja olla. Kiertelimme Veepeen kanssa ympäristössä, kävimme syömässä ja tietysti vähän shoppailemassa. Aina on aikaa shoppailla!

Albanian hintataso meille suomalaisille on todella huokea! Kävimme syömässä ravintolassa, jossa pasta-annokseni maksoi alle 2 euroa ja annos oli riittävän kokoinen. Veepee ruoan suurkuluttajana tilasi 900 gramman annoksen erilaisia lihoja (kyllä, Veepee söi myös kaiken!) ja hinta tälle oli vähän reilu 10 euroa.

Albanian alhaisesta hintatasosta on myös helppo päätellä, että kurjuutta näki kiitettävästi. Osa taloista oli todella huonossa kunnossa, mutta eniten säälitti katukoirien iso määrä. Koirat lepäilivät auringolta suojaisissa paikoissa jaksamatta tehdä juurikaan mitään, olihan hellettäkin lähes 40 astetta. Tällaisena eläimiä rakastavana ihmisenä se tuntui tosi pahalta.

Kerroinkin aikaisemmin, että päivät menivät pitkälti rannalla oleillessa. Rakastan rannalla olemista ja sitä ihanaa meren kohinaa!

Budvassa merivesi oli ihanan turkoosia, mutta rannat eivät miellyttäneet meitä. Ranta on pikkukivinen ja ne kivet oli tosi teräviä. Tuntui kuin olisi lasinpalasien päällä kävellyt.

Yhden päivän viikostamme käytimme Budvan pieneen vanhaankaupunkiin, Stari Gradiin. Tuo pieni vanhakaupunki on melko sokkeloinen pienine ja ahtaine kujineen. Kujat ovat täynnä erilaisia liikkeitä aina matkamuistoista merkkiliikkeisiin. Ja merkkiliikkeitähän muuten Budva on täynnä!
Vanhassakaupungissa kiertelimme ajan kanssa käyden kirkoissa sekä siellä pääsee käymään linnoituksella, josta on huikeat näkymät.

Viikko ulkomailla menee yllättävän nopeasti jos vertaa vaikka viikkoon töissä (vaikkakin tykkään työstäni ja siellä olevista ihmisistä) ja aina lopulta tulee se hetki, kun tavarat on pakattava takaisin matkalaukkuihin. Mulle meinasi harmaita hiuksia tulla, kun en meinannut saada matkalaukkuuni mahtumaan kaikkia ostoksiani! Väkisin tunkemalla sekä omaani että Veepeen laukkuun sain kaiken lopulta mahtumaan, hyvä minä!

Osa repuista ja laukuista, jotka ostin.

 Jos nyt näin jälkikäteen minulta kysyttäisiin, että mitä ajatuksia Montenegrosta minulle jäi, kertoisin paikan kuhisevan venäläisiä, ruoan olleen ihan hyvää, maisemien olleen huikeita, hintatason alhainen, shoppailumahdollisuudet hyvät, rannat saisi inhottavista pikkukivistään miinusta (vaikka niihin kiviinkin tottui) sekä miinusta tulisi aivan liian täysistä rannoistaan.
En osaa tällä hetkellä sanoa lähtisinkö uudestaan Budvaan.